Arktisen alueen ruokaa – vastuullisesti

Suomi on Euroopan Unionin pohjoisin kolkka, jossa harjoitetaan maataloutta. Globaali talous ja huoli ilmastonlämpenemisestä
ovat saaneet suomalaiset pohtimaan, miten vastuullisesti tuotettua ruokaa oikein nautimme ja voiko arkipäivän valinnoilla vaikuttaa asioihin.

Myös lukuisat terveystrendit ja kasvisruokabuumi ovat herätelleet suomalaiset miettimään ylipäätään ruokavalionsa koostumusta. Kaukana ovat ne ajat, jolloin makkaraa kutsuttiin suomalaisten yleisimmäksi kasvikseksi. Ruoka herättää tunteita ja sen ympärillä käydään ajoittain kiivastakin keskustelua etenkin ympäristövastuullisuuteen liittyen.

Lähiruokaa tai ainakin kotimaista
Suomalainen ravintolassa kävijä on yhä tiedostavampi ja vaativampi asiakas. Ruuan ravitsemuksellisen koostumuksen ohella suomalaista kiinnostaa raaka-aineiden alkuperä. Moni ravintola pyrkiikin tätä nykyä hyödyntämään lähialueensa tuotantoa. Mitä lähempää tuote saadaan, sen tuoreempaa se todennäköisesti myös on. Se on myös helpommin jäljitettävissä, mikä tarkoittaa että tuotantotavat tunnetaan myös paremmin. Lyhyet kuljetusmatkat merkitsevät vastuullista valintaa. Toisaalta lähiruoka saatetaan ravintolassa korvata jollakin muulla vaihtoehdolla, jos laatuvaatimus ei täyty.

Myös julkisen puolen ruokapalveluissa on jo pitkään pyritty panostamaan lähiruokaan silloin kun se on mahdollista. EU:n kilpailulainsäädännön mukaan kotimaisuus ei itsessään kuitenkaan saa olla hankintakriteerinä. Sen sijaan hankinnasta vastaavan on mahdollista vaatia esimerkiksi samankaltaisia tuotantotapoja tai laatua kuin suomalaisten tuotantotapojen mukaan tuotetulla lihalla, jolloin käytännössä ei voida ostaa muuta kuin suomalaista naudan, sian tai broilerin lihaa. Suomessa eläintuotanto on tiukasti valvottua ja säänneltyä, ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään paljon huomiota, esimerkiksi muualla Euroopassa lähes standarditoimenpiteenä tehtäviä sikojen häntien typistyksiä tai broilereiden nokkien katkaisua ei Suomessa tehdä.

Julkisia hankintoja tekevä voi asettaa kriteeriksi myös sen, että esimerkiksi leivän paistamisen ja sen ravintolaan toimittamisen välillä on tietty tuntimäärä, ja ohjata hankintaa siten lähiruuan suuntaan. Pullonkaulana lähituottajien kanssa ovat olleet usein suurkeittiöiden tarvitsemat määrät, joihin paikallistuottajien on vaikeata vastata. Suurtalouskeittiöissä ei ole myöskään mahdollisuutta käsitellä multaisia juureksi tai pyöreää kalaa. Tuotteen pitää olla jollakin tasolla valmisteltua, ja tähän ei lähituottajalla välttämättä ole resursseja. Vaikka lähiruuan hyödyntäminen julkisella puolella vaatiikin hankintaa tekevältä isompaa panosta, on tilanne hiljalleen muuttunut, ja tänä päivänä Suomessa on runsaasti hyviä esimerkkejä siitä, että koulu- ja vanhustenruokailuun on saatu hankittua paremmin esimerkiksi lähileipää ja lähilihaa. Kotimaiset marjat ja hedelmät ovat nekin hyvin suosittuja.

Kasvisruokabuumin myötä markkinoille on tullut iso joukko monenlaisia kasvistuotteita, jotka toimivat proteiinin lähteinä. Härkäpavut, linssit sekä erilaiset kauratuoteuutuudet ovat löytäneet tiensä suomalaisten ruokapöytiin. Kaikkiaan voikin todeta, että kasvisruuan suosion kasvu on monipuolistanut ruokavaliota myös niin sanotuilla sekasyöjillä, ja laajentanut tarjoomaa à la carte ravintoloista aina pikaruokapaikkoihin ja julkisen puolen keittiöihin. Se on avannut myös uusia mahdollisuuksia maataloustuotannon parissa.

Maitotuotteet maistuvat suomalaisille
Nestemäisen maidon kulutus on jo pidempään laskenut hiljalleen, vaikka suomalaiset ovatkin olleet perinteisesti kovia maidonjuojia. Nykyisin maito nautitaan yhä useammin rahkan, viilin, jogurtin tai muiden välipalatuotteiden muodossa. Myös juusto ja jäätelö ovat suomalaisten suosikkeja. Maito on ravitsemuksen kannalta kuitenkin aivan lyömätön kalsiumin, proteiinin, vitamiinien, sekä hivenaineiden lähde. Sellaisissa suurkeittiöissä, joiden asiakkaissa on suurin osa lapsia tai vanhuksia, maitotaloustuotteet ovat ravitsevia ja helppoja tarjottavia, sillä niiden maku on tuttu. Vaihtoehdoissa on mistä valita. Naudan lihankulutuksessa on pientä vaihtelua. Dramaattisempaa käännettä ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan naudanliha näyttää edelleen maistuvan suomalaisille. Viimeiset kymmenen vuotta Suomessa on syöty hieman enemmän siipikarjan- kuin naudanlihaa. Merkittävintä broilerinkäytön kasvu on ollut kotitalouksissa. Suurtalouskeittiöissä broilerin lihaa käytetään paljon eri muodoissa.

– Uskon että broilerin voittokulku vain jatkuu, sillä se on helppo ja kuluttajalle edullinen vaihtoehto. Toki broilerin tuotannossa lihalla on myös verraten pieni hiilijalanjälki, MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen toteaa.

Kokonaiskuva huomioon ilmastoasioissa
Helsingin kaupungin viimesyksyinen päätös puolittaa liha- ja maitotuotteiden käyttö julkisissa keittiöissään vuoteen 2025 mennessä aiheutti julkisuudessa kiivasta keskustelua. Ihmiset olivat huolissaan koulujen ja vanhustenhuollon ruuan laadusta. Helsingin kaupunki perusteli päätöstä ilmastonmuutoksen torjunnalla. Vuosi sitten keväällä myös Sitra ohjeisti ihmisiä luopumaan punaisen lihan syönnistä ja maitotaloustuotteiden käytöstä.

Suomessa on kuitenkin tehty pitkäjänteistä työtä juuri nautakarjatalouden parissa. Viime vuosikymmenien aikana maassamme on ajettu läpi iso muutos, jonka tuloksena lehmät tuottavat saman maitomäärän aiempaa pienemmällä rehumäärällä. Tämän ansiosta maitokilon tuottamat päästöt on saatu laskemaan dramaattisesti. Niinpä tapa, jolla naudanlihaa on viime kuukausina käsitelty maamme ilmastokeskustelussa, harmitti nautakarjan päästöihin perehtyneitä tutkijoita. Luonnonvarakeskus Luken tutkija Perttu Virkajärvi huomauttikin Ilta-Sanomille antamassaan haastattelussa, että täkäläiseen keskusteluun on kopioitu kansainvälisistä raporteista sellaisia uhkia, joita täällä ei ole. Hän totesi, että nautakarjatalouteen kohdistuva kritiikki on Suomessa kohtuuttoman suurta suhteessa sen vaikutuksiin. Siinä missä muualla maailmassa tuotetun maitokilon päästöjen keskiarvo on 2,5 kg hiilidioksidia, luku on Suomessa noin 1,1 kg.

Julkisen puolen ruokapalveluissa on muistettava, että koululounas saattaa olla lapsen ainoa lämmin ateria päivässä. Yleisesti tunnettua on, että kouluruuan menekki on maanantaisin suurin. Se kertoo osaltaan siitä, ettei kodeissa välttämättä syödä kovin hyvin. Myös vanhustenhuollossa on otettava huomioon asiakasryhmän erityistarpeet. Vain syöty ruoka ravitsee. Maitotaloustuotteet ovat tutunmakuisia ja helposti nautittavia proteiininlähteitä heikkokuntoisellekin, esimerkiksi nielemisvaikeuksista kärsivälle, vanhukselle. Ravitsemussuositukset ovatkin hyvä ohjeistus siihen, miten koostaa monipuolinen ruokavalio.

Suomen naudanlihatuotanto maailman vähäpäästöisimpiä
Siivonen ei pidä liha- ja maitotaloustuotteiden sekä kasvistuotteiden vastakkainasettelua rakentavana. Tärkeätä kaikessa olisi huomioida, että ruuasta saadaan kaikki tarvittavat ravintoaineet.

– Tosiasiassa julkiset ruokapalvelut tarjoavat Suomessa kokonaudanlihaa todella vähän. Vaikka sen tarjoaminen lopetettaisiin täysin, sillä olisi maamme hiilijalanjälkeen erittäin vähäinen merkitys, hän huomauttaa.

Kotimaisen naudan kasvatus perustuu nurmiruokintaan, eikä maissiin tai pahamaineiseen sademetsien soijaan. Suomessa siirryttiin aikoinaan karjatalouteen 1800-luvun nälkävuosien jälkeen nimenomaan ruokaturvan varmistamiseksi. Nauta pystyy tuottamaan valkuaista nurmesta, joka on ihmiselle ravinnoksi kelpaamatonta. Nurmi puolestaan kasvaa huonoinakin satovuosina ja nimenomaan niillä alueilla, missä ravintokasvien viljely ei onnistu, eli keski- ja pohjoisosassa maatamme.
Ilmaston kannalta tämä on erinomainen asia, sillä monivuotisena kasvina nurmi tarvitsee muokkausta vain 4-5 vuoden välein. Muokkaus aiheuttaa nimittäin hiilidioksidipäästöjä. Sen sijaan esimerkiksi yksivuotisia valkuaiskasveja, kuten härkäpapuja ja hernettä, voidaan viljellä samalla lohkolla vain joka kuudes tai kahdeksas vuosi. Nämä näkökohdat unohtuvat helposti yleisessä ilmastokeskustelussa, jossa kansainvälisen tuotannon epäkohdat rinnastetaan suoraan Suomeen.

– Kotimainen nautakarjatalous eroaa tästä täysin. Meillä on myös eläinten hyvinvointi aivan eri tasolla kuin muualla maailmassa, Heidi Siivonen summaa.

– Lisäksi meillä on Suomessa myös runsaat pohjavesivarannot, joita osataan käyttää kestävällä tavalla.

Biodiversiteetti ja maamme vesivarat
Monivuotiset nurmet lisäävät Suomessa luonnon monimuotoisuutta. Harvoin muokattavilla nurmilla esiintyy useita rikkakasvilajeja, niveljalkaisia, maaperäeliöitä sekä lintuja. Nurmien ansiosta monimuotoisuus kasvaa perinnebiotoopeissakin, joissa elää neljännes uhanalaisista eliöistä. Vähennämme kuitenkin luonnon monimuotoisuutta välillisesti, sillä jopa 90 prosenttia kulutetun ruuan maankäytön aiheuttamasta biodiversiteetin vähenemisestä toteutuu ulkomailla. Luonnon monimuotoisuus kärsii eniten tuotteista, joita tuodaan Brasiliasta, Kolumbiasta, Intiasta ja Indonesiasta.

Suomessa pinta- ja pohjavesivarat ovat runsaat, eikä suomalaisten tuotteiden vesijalanjälkeä tavallisesti nähdä huolestuttavana. Suomalaisten vesijalanjäljestä kuitenkin suuri osa on peräisin tuontituotteista, joiden vesivarat ovat ulkomailla – köyhilläkin alueilla. Jopa yli 99 prosenttia vedenkäyttöön liittyvästä biodiversiteetin vähenemisestä toteutuu ulkomailla. Elintarvikkeista eniten haittaa vedenkäyttöön liittyen koituu Espanjan, Egyptin ja Yhdysvaltojen riisistä sekä sitrushedelmistä. Veden kohtuullinen kulutus Suomen lihan- tai maidontuotannossa ei paranna globaalia vesitasetta.

Lähde: MTK

Kuva: Kansainväliset vertailut osoittavat, että maidontuotannon metaanipäästöt ovat laskeneet Suomessa 50 vuodessa alle puoleen. Harva oivaltaa, että kotimaisen maidon ja soijamaidon hiilidioksidipäästöt ovat lähes samat.
Naudanlihan tuotannon hiilipäästöt ovat vain 2,2 % Suomen kaikista päästöistä. Naudanliha onkin noussut kohtuuttoman suureen rooliin ilmastokeskustelussa.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on google
Share on whatsapp
2020_ARI_banneri_468x100_120dpi

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Tuoreimmat uutiset

http://aitoaruokaa.fi/palveluhakemisto/

Hunajayhtyma_Verkkokauppa

Viimeisimmät uutiset

Lue uusin julkaisumme ilmaiseksi kirjautumalla

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.