Kala haluttua lähiruokaa

Turun yliopiston Brahea-keskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan kala mielletään saaristossa ja rannikolla lähiruoaksi, jota matkailijatkin haluavat.  Kotimainen, paikallinen ja tuore kala voi olla villiä tai kasvatettua. Yhtä kaikki kalasta on moneksi.


Kasnäsissa Kemiönsaarella toimiva Salmonfarm on saanut hiljattain päätökseen kahdeksan miljoonan euron investoinnin. Yli 30 vuotta sitten kalanjalostuksesta ja -kasvatuksesta alkanut toiminta nousi samalla uudelle tasolle. Vuodet 2016–2018 ovat olleet vahvan kasvun ja kehityksen aikaa. Kemiönsaaren kunnan suurin yksityinen työnantaja seisoo nyt vahvasti kolmen tukijalan varassa ja työllistää suoraan 70 henkeä. Viimeksi syksyllä palkattiin seitsemän uutta työntekijää. Yhtiö työllistää välillisesti muun muassa urakoitsijoita logistiikka-alan yrityksiä sekä maalla että merellä.

”Viime vuoden liikevaihto nousi lähes 30 miljoonaan euroon, mikä merkitsee tuplaantumista vuoden 2015 tasoon verrattuna. Olemme tehneet onnistuneita investointeja ja pysyneet ajan valtimolla myös kuluttajatottumuksia ajatellen”, tuotantopäällikkö Roger Hakalax sanoo.

Kalasta on moneksi
Vuonna 2008 perheyrityksen johtoon täysipäiväisesti siirtynyt Wilhelm Liljeqvist saa hengähtää onnistuneiden investointien jälkeen. Kalatuotteet käyvät kaupaksi ja valtakunnalliset markkinat vetävät tunnettujen tukkuliikkeiden kautta. Roger Hakalax viittaa vastuullisen toimijan laatusertifikaatteihin painottaessaan luonto- ja ympäristöarvojen tärkeyttä Salmonfarmin kalankasvatuksessa, jalostuksessa ja kalajauho- ja -öljytuotannossa. Vuonna 2016 alkanut kalajauhon ja -öljyn valmistus merkitsee nyt jo noin 45 prosenttia liikevaihdosta. Kuluttajapuolella yhden tukijalan muodostaa jalostetut kirjolohi- ja siikatuotteet. Paikalla pakastetut kirjolohikuutiot, suikaleet ja annospalat tunnetaan parhaiten omista ”private label” -sopimuksella suurkeittiöille ja ravintoloille valmistetuista tuotteista. Tavallisesti ne pakataan ja viedään pakasteina viiden kilon laatikoissa suurkeittiöille ja muille asiakkaalle. Pääosa rekkalasteista menee tukkuliikkeisiin. Kirjolohi nousi tärkeimmäksi tuotteeksi jo 1990-luvulla. Lämmin- ja kylmäsavulohi sekä graavituotteet muodostavat kalajalosteiden pääosan. Vuoden 1995 paikkeilla toiminnan laajennettua entisestään avautuivat myös vientimarkkinat Ruotsiin. Siikaa menisi Roger Hakalaxin mukaan tällä hetkellä enemmän kuin mitä pystytään toimittamaan. Yli 60 prosenttia tuotannosta on kirjolohta, silakan osuus on viidenneksen luokkaa, siikaa 10 prosenttia ja loput ahventa ja muita kalatuotteita.

”Kaikki käyttämämme kalatuotteet saadaan lähivesiltä. Yhdeksän omaa kalankasvatuslaitosta tuottaa jalostusta varten suuren osan tarvittavasta kirjolohesta. Myös siika tulee lähivesiltä Turunmaan saaristosta. Tuore kala on keskeinen raaka-aine myös samaan konserniin kuuluvan Hotel Kasnäsin keittiössä”.

Kalaöljystä kolmas tukijalka
Salmonfarmin kahdeksan miljoonan euron suurinvestointi, kalajauho- ja kalaöljytehdas, käynnistyi täydellä teholla vuoden 2016 aikana. Siinä vaiheessa yhtiö palkkasi 12 uutta työntekijää.

”Kalajauhotehdasinvestointi on ensimmäinen Suomessa toteutettu tehdas. Ostamme vuosittain lähes 40 000 tonnia silakkaa ja kilohailia Itämereltä. Tästä tuotetulla kalajauholla ja kalaöljyllä korvaamme merkittävän osan Suomen tuontia.   Toisin sanoen Itämerellä kasvatetut kalat ruokitaan lähirehulla. Kun ravinteet kiertävät Itämerellä, eikä niitä tarvitse tuoda valtamerien takaa, vähentää jokainen kalakilo mereen päätyvää fosfori- ja typpikuormaa”, Hakalax selvittää.

Kasvatuskalat ruokitaan yhteistyökumppanina toimivan Raisioaquan valmistamalla rehulla. Vuosien varrella turkisrehu eli pakastettu silakka ja kalan sivutuotteet ovat  olleet merkittävä siivu tuotepaletissa. Rehukalan merkitys on kuitenkin pienentynyt. Turkistuotannon häviämiseen lähivuosina Suomesta Hakalax ei kuitenkaan usko. Salmonfarm pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa. Raaka-aineiden hinnan nousu, rajoitettu kalatarjonta ja kun vielä kalan viljelylupien lisääminen on vaikeaa, nousevat uudet innovaatiot yhä tärkeämmiksi.

Perheyrityksen arvot helppo jakaa
Kemiönsaaren kunnan palveluksesta Salmonfarmille tuotantopäälliköksi muutama vuosi sitten siirtynyt Roger Hakalax viihtyy perheyrityksen leivissä. Selkeät tavoitteet ja arvot yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tuntuvat hyviltä.

”Tietysti se, että olemme taloudellisesti vahva yritys, jonka tulevaisuus näyttää hyvältä, luo turvaa ja varmuutta päivästä toiseen. Rehti kilpailu alalla on kuluttajan etu ja pitää virkeänä. Samalla tuotevalikoima pysyy ajan tasalla”, Hakalax ajattelee.

Viihtyisyydessäkään ei ole valittamista, kun työ- sosiaalisia tiloja modernisoitiin tehdasinvestointien jälkeen aiemmin tänä vuonna.

”Pidän yrityksemme vahvuutena sitäkin, että henkilökunta voi osallistua toimintojen kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun vaikka päätökset sitten tehdäänkin kulmahuoneessa. Pitkät työsuhteet ja useiden perheenjäsenten mukanaoloa Salmonfarmin toiminnassa on osoitus työssä viihtymisestä”, Hakalax pohtii.

Toimitusjohtaja Wilhelm Liljeqvist jatkaa isänsä Jörgen Liljeqvistin aloittamaa työtä ajan hengessä. Avainsanoja ovat kehitys, kasvu ja uudistuminen. Se mikä ei ole muuttunut, on Kasnäsin kotipesä.

Nosto: Omat kalankasvatuslaitokset tuottavat raaka-ainetta tuotantoon ja tuoretta kirjolohta Hotelli Kasnäsin lounaslautasille.

Kuva: Roger Hakalax

Haastattelu: Ilkka Nousiainen

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on google
Share on whatsapp
2020_ARI_banneri_468x100_120dpi

UUSIN LEHTI

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Tuoreimmat uutiset

http://aitoaruokaa.fi/palveluhakemisto/

Hunajayhtyma_Verkkokauppa

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.