Tomaateista pidetään! Ne koetaan maukkaiksi, raikkaiksi ja terveellisiksi, joten ei ole ihme, että suomalaiset syövät tuoreita tomaatteja noin 12 kiloa vuodessa. Hyvin moni meistä suomalaisista aloittaa aamunsa tomaattileivällä tai pilkkoo niitä päivittäin salaatteihinsa.
Tomaatit sopivat moneen päivittäiseen ruokahetkeen joko sellaisenaan tai kypsytettyinä. Tomaattien miellyttävä hapokkuus, makuaineet ja makeussopivat niin kasvis-, kala- kuin liharuokien joukkoon. Esimerkiksi tuoretomaattikastikkeella saadaan kevennettyä maukkaalla tavalla ruoka-annoksia.
Myös tomaattien ulkonäkö ihastuttaa. Peruspyöreitä syömme edelleen eniten, mutta erikoistomaattien kysyntä on ollut kasvussa viime vuosina. Niiden osuus kulutuksesta on jo yli 15 prosenttia. Naposteluun sopivat esimerkiksi eriväriset päärynänmalliset minitomaatit, kun tummanpunaiset lihaisemmat tomaatit maistuvat parhaiten grillattuina tai paistettuina.
Ei päivää ilman tomaattia?
Kokonaiskulutuksesta kotimaisten tomaattien osuus on 60 prosenttia. Se on vuosien kuluessa vaihdellut, mutta viimeisimpien tietojen mukaan kotimaisten tomaattien osuus kulutuksesta on jälleen kasvussa. Arvostus lähellä tuotettuja kotimaisia tuotteita kohtaan kasvaa. Maku, puhtaus ja tuoreus ovat niistä tärkeimpiä.
Meillä Suomessa tomaatteja viljellään yli 41 miljoonaa kiloa ympärivuotisesti kasvihuoneissa. Pohjoisena maana olemme viljelyosaamisen ja vuosisadon puolesta maailman huippua. Samanaikaisesti suomalaiset viljelijät ovat onnistuneet pienentämään merkittävästi tomaatin viljelyssä hiili- ja vesijalanjälkiä.
Kasvihuoneissa hyötyeliöt toimivat biologisina tuholaistorjuajina, ja ahkerat kimalaiset puolestaan pölyttävät kukat.
Tärkein tuotantoalueemme on Vaasan eteläpuolella sijaitseva Närpiö, jossa punastuu tai muuten väriään vaihtaa yli 60 prosenttia suomalaisista tomaateista.
Ruohovartinen vihanneshedelmä
Tomaatti (Lycopersicum esculatum) on kasvitieteellisesti marja, jota yleisesti kutsutaan vihanneshedelmäksi sen käytön perusteella. Tomaatin marjat kypsyvät jatkuvakasvuisessa ruohovartisessa kasvissa terttuihin. Käytännössä tämä monimetriseksi kasvava kasvi vaihdetaan vuosittain uusiin taimiin, mutta sopivissa oloissa samasta kasvista on mahdollista korjata satoa pitempäänkin.
Viljelyssä tärkeää on hallita samanaikaisesti ilmankosteus, lämpötila, veden- ja ravinteiden saanti sekä kasvin hiilidioksidin saanti. Tomaatin kukat hedelmöittyvät varmimmin kimalaisten toimesta, kun lämpötila on 13 ja 32 asteen välillä ja ilmankosteus sopiva.
Tomaattifriikit kasvattavat erikoisuuksia
Tomaatit ovat myös yksi harrastajien suosikkikasveista, jota viljellään niin minikasvihuoneissa kuin lämpimillä kasvupaikoilla avomaalla. Tomaatit menestyvät esimerkiksi lasitetuilla parvekkeilla reilun kokoisessa ruukussa. Harrastajia motivoivat erikoislajikkeet ja kohtalaisen helppo kasvattaminen.
Tomaatti rakastaa aurinkoa ja kestää myös hyvin ajoittaista kuivahtamista. Harrastajan lajikkeet voivat olla mustanpuhuvia, kirjavia tai monimuotoisia maatiaislajikkeita. Moni tomaattifriikki kertoo, että jo pelkästään tomaattikasvuston hyvä tuoksu tekee harrastuksesta mieleisen.
Tomaatit kuuluvat perunan tapaan koisokasveihin ja ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, missä intiaanit ovat valikoineet parhaita villikantoja viljeltäväksi. Eurooppaan tomaatti levisi jo 1500-luvun alussa löytöretkien seurauksena. Aluksi sitä pidettiin eksoottisena koristekasvina Suomessakin, mutta myöhemmin siitä on tullut maailman eniten viljellyin vihannes. Tomaatin viljely Suomessa alkoi 1870-luvulla, ja on yleistynyt ja muuttunut ympärivuotiseksi selvästi 1990-luvulta lähtien.
Maailman suosituin vihannes
Tuorekäytön lisäksi teollisuustomaatti on maailman eniten viljellyin vihannes. Erityisen paljon sitä kasvatetaan Pohjois-Afrikassa, Kanariansaarilla ja eteläisen Euroopan maissa, joista muun muassa Italian keittiö perustuu pitkälti tomaatin monipuolisiin ominaisuuksiin. Myös Väli-Amerikka ja Yhdysvaltojen eteläosat ovat on merkittäviä teollisuustomaatin viljelyalueita.
Tomaatit ovatkin yksi tärkeimmistä elintarviketeollisuuden raaka-aineista, minkä vuoksi myös kasvinjalostajat ja muut yritykset ovat jo pitkään olleet erityisen kiinnostuneita erilaisten lajikeominaisuuksien ja viljelytekniikan parantamisesta.
Maku kiinnostaa
Tomaatin maku on usein keskustelun aiheena. Varmin tapa nauttia maukkaista tomaateista on hankkia ne mahdollisimman kypsinä, tuoreina ja säilyttää ne huoneenlämmössä. Makutesti on helppo tehdä myös kotona. Kun laittaa toisen tomaatin jääkaappiin, ja antaa toisen vielä jälkikypsyä huonelämmössä, huomaa kuinka huoneessa säilytetyn tomaatin rakenne ja maku ovat jääkaappisäilytettyä paremmat. Valitettavasti myös osa ravintoloista ja kaupoista säilyttää tomaattejaan liian viileässä, sillä lämmössä viihtyvä hedelmä vetistyy ja sen maku heikkenee jo alle 13 asteen lämpötilassa.
Moni valitsee maun vuoksi myös erikoistomaatteja, joihin kertyy makeutta ja aromiaineita kasvun aikana peruspyöreää tomaattia enemmän. Niistä onkin tullut suosittuja napostelukasviksia. Suomessa on käynnistynyt hanke, jonka avulla pyritään kehittämään viljelyä ja lajikevalintoja tomaatin maun lisäämiseksi. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tuoda esimerkiksi perunan tapaan markkinoille lajikenimellä varustettuja erikoislajikkeita, jotka muutoin jäisivät huomioimatta.
Tärkeimmät tomaattityypit ovat peruspyöreän pyöreän klassikkotomaatin lisäk tiivismaltoisemmat pihvitomaatit ja makeat, värikkäät kirsikkatomaatit. Lisäksi myynnissä on päärynä-, luumu-, cocktail-, Rooman-, terttu- ja grillitomaattinimikkeillä erilaisia tomaattityyppejä. Monet ovat myös tutustuneet esimerkiksi perinnetomaatteihin kuten häränsydäntomaatteihin.
Terveyspommiksi kutsuttu
Tomaatti on jo käyttömääränsä puolesta yksi tärkeimmistä terveyttä edistävistä kasviksista, sillä kasvisten kokonaiskulutuksesta tomaattien osuus on vajaa viidennes. Tomaatin sisältämät vitamiinit, kuidut ja hivenaineet ovat hyödyllisiä, mutta erityisen siitä tekee sen väriaineessa oleva karotenoidi lykopeeni, joka toimii elimistössämme antioksidanttina haitallisia hapettumisreaktioita hidastavana aineena.
Sen on tieteellisestikin todettu ehkäisevän sydän- ja verisuonisairauksia ja muun muassa miesten eturauhassyöpää. On myös viitteitä, että tomaatit vähentäisivät myös masentuneisuutta. Parhaiten lykopeeni imeytyy elimistöön kypsennetyistä ruuista, esimerkiksi tomaattipohjaisista kastikkeista.
Vuoden vihanneksen valitsevat Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Puutarhaliitto on aloittanut tämän perinteen jo viisikymmentä vuotta sitten. Tavoitteena on antaa lisätietoa kasviksesta niin kuluttajille, kaupalle kuin harrastajille ja edistää vihannesten menekkiä.
Vuoden 2022 lisäksi on valittu jo vuoden 2023 vihannekseksi porkkanat. Vuonna 2024 juhlitaan puolestaan aromaattisten basilikoiden vuotta.
Lisätietoja ja ruokaohjeita:
Kotimaiset Kasvikset ry
www.kotimaisetkasvikset.fi
toimitusjohtaja, puutarha-agronomi Timo Taulavuori,
040 745 3005, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi