Yli 60 prosenttia suomalaisista kokee, että lihansyöntiin suhtaudutaan tuomitsevasti ja että keskustelu ruokavalioiden ympärillä on kärjistynyttä

Vielä muutama vuosikymmen sitten liha oli ravintoa, jota ei syöty joka päivä. Nykyään suomalaisista valtaosa syö lihaa päivittäin, eli yli kansallisten suositusten. Kotimainen härkäpapuruokia valmistava Beanit tutki suomalaisten eri ruokavalioihin, ja etenkin lihan- ja kasvissyöntiin liittyviä asenteita ja ilmapiiriä. Kyselystä selvisi, että aihe herättää poikkeuksellisen voimakkaita tunteita.

Lihan roolista suomalaisten ruokavaliossa on keskusteltu viime vuosina paljon. Suomalaiset kokevat lihansyöntiä koskevan asenneilmapiirin negatiiviseksi: Yli puolet (60 %) suomalaisista ajattelee, että lihan syömiseen suhtaudutaan tällä hetkellä liian tuomitsevasti, ja lähes yhtä moni (58 %) suomalaisista kokee, että lihansyönnin vähentämiselle asetetaan yhteiskunnallisia ja sosiaalisia paineita.

Samaan aikaan suomalaiset myös kokevat, että kasvisruokavaliota noudattavia arvostellaan. Tutkimuksessa nousivat esille erityisesti 25–34-vuotiaat, joista lähes puolet (48 %) vastasi, että pelkästään kasvipohjaista ruokavaliota noudattavat joutuvat perustelemaan ruokavaliotaan. Kaikista nuorista aikuisista lähes puolet (44 %) koki tulleensa joskus tuomituksi ruokavalionsa vuoksi.

– Vaikuttaa siltä, että suomalaiset ovat jakautuneet ruokavalioidensa osalta leireihin, joissa niin lihaa syövät kuin kasvissyöjät kokevat negatiivisia tunteita omista valinnoistaan. Keskusteluilmapiiri on syyllistävyydessään valitettavan tulehtunut enkä näe sen palvelevan ketään, vuorovaikutusvastaava Jukka Kajan Beanitilta toteaa.

Nyt tarvitaan suvaitsevuutta
Kun suomalaisilta kysyttiin, kokevatko he eri ruokavalioiden ympärillä käytävän keskustelun kärjistyneeksi, noin kaksi kolmasosaa (64 %) vastasi kyllä. Lähes joka neljännes (23 %) mielsi eri ruokavalioiden ympärillä käytävän keskustelun jopa stressaavaksi.

Ratkaisuksi tilanteeseen suomalaiset peräänkuuluttavat suvaitsevaisuutta sekä lisää keskustelua: Yli puolet (58 %) on sitä mieltä, että eri ruokavalioita kohtaan tulisi suhtautua nykyistä suvaitsevaisemmin. Samaan tapaan yli puolet (53 %) kaipaa ruokavalioiden ympärillä käytävään keskusteluun lisää avoimuutta, keskustelua ja tietoa.

– Näemme, että maltillisuus, suopeus ja sallivuus niin itseä kuin muita kohtaan mahdollistavat muutoksen kohti kestäviä ruokatottumuksia. Sen sijaan, että ruokavalintoja tehdään joko–tai-asetelmasta lihan ja kasvissyönnin välillä, ohjenuoraksi voisi ottaa jotain näiden välistä.

– Tätä mieltä onkin jo kymmenesosa (11 %) suomalaisista, jotka kertovat olevansa flexaajia, eli he syövät joskus lihaa, mutta pääasiassa kasvispainotteisesti. Juuri tällainen trendi olisi hyväksi niin ihmisille kuin ilmastolle. Tämä saadaan kuitenkin aikaiseksi vain hyväksyvässä ilmapiirissä ja massojen kulutustottumuksien muutoksen myötä, Kajan linjaa.

Asenteiden suhteen kasvisruoka-kupla ei ole totta
Suomalaiset syövät tällä hetkellä lihaa yli virallisten suositusten, ja lähes puolet (40 %) kaikista suomalaisista kokeekin, että meidän tulisi syödä vähemmän lihaa.

Myös kiinnostus entistä kasvispainotteisempaan ruokavalioon on korkea: noin puolet (44 %) suomalaisista on kiinnostunut muuttamaan ruokavaliotaan kasvipohjaisemmaksi – naisista puolet (49 %) ja miehistäkin reilu kolmannes (36 %).
Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että ruokatottumukset ja asenteet ruokavaliokeskustelua kohtaan eivät eroa maantieteellisesti juuri lainkaan. Etelä-, Itä-, Pohjois- ja Länsi-Suomessa ollaan kaikkialla lähes yhtä mieltä sekä ruokakeskustelun kärjistyneisyydestä että halukkuudesta lisätä kasvisruoan määrää omassa ruokavaliossa.

– Tämä tulos poikkeaa yleisestä käsityksestä, onneksi. Kun koko Suomi tekee pieniä asioita, sillä on enemmän vaikutusta kuin pienen ryhmän suurilla teoilla. Siksi on äärimmäisen ilahduttavaa, että asenteet kasvipohjaiseen syömiseen ovat innokkaita läpi Suomen, täsmentää Kajan.

Kiinnostus ja halukkuus muutosta kohtaan eivät kuitenkaan vielä heijastu konkreettisiin valintoihin. Reilu kolmasosa
(39 %) suomalaisista ei ole koskaan kokeillut ruuanlaitossaan sellaisia kasvipohjaisia valmisteita, joilla tyypillisesti korvataan eläinperäisiä raaka-aineita.

Tällaisina tutkimuksessa mainittiin muun muassa kauramaidot, kasvisproteiinit, tofu, linssit ja pavut. Kuitenkin aktiivisiakin kasvisvalmisteiden käyttäjiä löytyy: 25–34-vuotiaista yli kaksi kolmesta (71 %) on käyttänyt niitä.

– Tässä on vielä tehtävää ja uskomme, että yksi ratkaisu on keskusteluilmapiiriin vaikuttaminen. Siksi haluamme nyt viestiä suomalaisille, että pienetkin muutokset kohti kasvispainotteista ruokavaliota ovat tärkeitä, ja että liha on täysin ookoo silloin tällöin, Beanitin Jukka Kajan summaa.

Lisätietoja Beanit / Verso Food:
Vuorovaikutusvastaava Jukka Kajan, jukka.kajan@versofood.fi, 050 467 4740

Tutkimus toteutettiin Bilendi Finlandin verkkopaneelissa tammikuussa 2021. Kyselyyn vastasi 1 000 täysi-ikäistä (18–75-vuotiasta) suomalaista. Aineisto edustaa sukupuoli-, ikä- ja maantieteelliseltä jakaumaltaan täysi-ikäisiä suomalaisia, kokonaisotoksen virhemarginaali on +/- 3 %.

Kauhavalla härkäpapuruokia valmistava Beanit on lanseerannut Lihalauantai-kampanjan, jolla halutaan herätellä suomalaisia pohtimaan suhdettaan ruokavalioonsa. Lihalauantain viesti on, että pienetkin muutokset kohti kasvispainotteista ruokavaliota ovat tärkeitä, ja että liha on ihan ookoo silloin tällöin.

Lisätietoa kampanjasta www.lihalauantai.fi.

2020_ARI_banneri_468x100_120dpi

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

https://aitoaruokaa.fi/palveluhakemisto/

Hunajayhtyma_Verkkokauppa

Remember Me

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.