Pohjoisen herkulla eli suomuuraimella on monta kutsumanimeä: lakka, muurain, valokki, hilla, lintti, nevamarja ja suomarja.
Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki
Tunnista metsän herkut ja käytä niitä oikein
Luonnossa villinä kasvavien ruohovartisten kasvien ja yrttien kerääminen omaan tarkoitukseen ja ravinnon lähteeksi kiinnostaa ihmisiä koko ajan enemmän. Jotta näitä luonnon tarjoamia vitamiinipommeja voi hyödyntää mahdollisimman hyvin, tulee jokaiseen lajiin tutustua kunnolla, samoin kuin ottaa haltuun Jokamiehenoikeudet.
Jokamiehenoikeus sallii luonnossa liikkujan kerätä vapaasti erilaisia ruohovartisia kasveja, mikäli keruu tapahtuu ilman minkäänlaisia apuvälineitä. Ruohovartisten kasvien niittäminen toisen mailta on kiellettyä ja joten esimerkiksi voikukkien keruu leikkaamalla katsotaan jokamiehenoikeuksien mukaan kielletyksi. Muistathan, ettei puiden lehtien, sammaleen ja jäkälän kerääminen kuulu jokamiehenoikeuksiin. Minkään kasvin esiintymistä keruualueella ei saa myöskään vaarantaa, samoin kuin kasveja ei saa repiä juurineen tai rönsyineen.
Sen lisäksi, että luonnossa liikkujan tulee hallita jokamiehenoikeudet, kannattaa miettiä tarkasti, mistä kutakin lajia kerää tai poimii, sillä kasvit keräävät ympäristöstään itseensä myös haitallisia aineita. Näitä ovat muun muassa ympäristösaasteet, kasvinsuojeluaineet ja erilaiset lannoitteet.
Luonnonyrttejä ja marjoja ei kannata kerätä esimerkiksi teiden varsilta ja saastuttavien teollisuuslaitosten ja lämpökeskusten läheltä.
Luonnonyrttien keräämisessä kaiken A ja O on niiden tunnistaminen ja valmistaminen oikein. Mikäli et tunnista ja tunne lajia, älä kerää sitä! Muistathan lisäksi, että luonnossa kasvaa myös myrkyllisiä marjoja ja sieniä, joista osa on tappavan myrkyllisiä. Mitä tahansa luonnon omia tuotteita ei siis pidä mennä maistelemaan.
Vihreää kultaa luonnosta
Suomen luonto tarjoilee monenlaisia ja värikkäitä vitamiinipommeja keväästä syksyyn saakka.
Keväällä helposti tunnistettavia kasveja eli vihreitä lehtivihanneksia ja ilmaisia raaka-aineita ovat muun muassa nokkoset, voikukat ja maitohorsmat. Osa kasveista on parasta käyttää heti tuoreena, mutta osan voi säilöä joko kuivattamalla tai pakastaa ryöpättynä. Nokkonen sisältää runsaasti muun muassa folaattia, sekä C- ja K-vitamiinia. Voikukan lehdistä saa esimerkiksi C-vitamiinia, kaliumia ja karotenoideja. Maitohorsma eli rakkaalta nimeltään rentunruusu sisältää runsaasti ravintokuitua, kaliumia, kalsiumia, fosforia, magnesiumia ja C-vitamiinia. Sen käyttökausi on lyhyt, samoin kuin kaupallisesti kasvatettavan parsankin. Syötäväksi kelpaavat vain nuoret versot ja sitä valmistetaan parsan tavoin. Myös kuusen ja männyn kerkät ovat terveellisiä. Kuusessa on paljon antioksidantteja ja sen kerkissä A- ja C-vitamiinia. Tuoreet ja pehmeät kerkät sopivat hienoksi pilkottuna erinomaisesti esimerkiksi salaattiin.
Marjat ja sienet haltuun
Syksyn tullen Suomen luonto pukeutuu kauniiseen väriloistoon. Upeissa väreissä vaanii kuitenkin vaara, sillä metsissä kasvaa paljon sellaisia marjoja ja sieniä, joihin ei pidä koskea. Tämän vuoksi niiden tunnistaminen on äärimmäisen tärkeää. Sienistä kannattaakin aloittelijan opetella tunnistamaan alussa vain muutama. Sienet ovat erinomainen lihan korvike tai päivällisen kruunu. Sienissä on paljon D-vitamiinia, kaliumia, seleeniä, sinkkiä ja rautaa, samoin kuin niiden proteiini on hyvälaatuista.
Kaunis ruskan aika tarjoilee myös marjoja niin puissa kuin maassa yllin kyllin. Pihlajanmarjoissa on erittäin paljon C-vitamiinia, folaattia, karotenoideja, E- ja K-vitamiinia, kaliumia, rautaa, sekä kuituja. Pihlajanmarjoista voi valmistaa muun muassa mehua, hilloa ja hyytelöä.
Myös marjat tulee tunnistaa kunnolla. Hyviä ja terveellisiä vitamiinin lähteitä ovat muun muassa mustikka, puolukka, hilla ja juolukka. Mustikassa on E- ja C-vitamiinia, ja se on parempi ravintokuidun lähde kuin hedelmät. Puolukka sisältää puolestaan runsaasti mangaania, ravintokuitua, flavonoideja sekä A-, C- ja E-vitamiineja. Vähemmän arvostettu juolukka sen sijaan yllättää ja sisältää enemmän C-vitamiinia kuin mustikka, ja enemmän kivennäis- ja hivenaineita kuin puolukka. Hilla eli lakka, tuo pohjoisen kulta sisältää C-vitamiinin lisäksi E-vitamiinia ja A-vitamiinin esiastetta, sekä magnesiumia, kaliumia, kuparia, fenolihappoja ja flavonoideja. Muita herkullisia ja terveellisiä luonnonmarjoja ovat muun muassa myös karpalo, variksenmarja, mesimarja ja tyrni. Tyrni tykittää C-vitamiinia, sillä se sisältää C-vitamiinia kolminkertaisen määrän verrattuna appelsiiniin.
