Kohtuullisen pienellä ruokavaliomuutoksella voitaisiin vähentää ruoan kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä jopa kolmanneksella, syödä samalla terveellisemmin ja alentaa ruokamenoja. Suurimmat esteet nykyistä kestävämmän ruokavalion käyttöönotolle Suomessa ovat kulttuuriset, eivät taloudelliset. Siksi ruokavalion makuun ja helppouteen, tottumukseen, ja sosiaaliseen merkitykseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Just Food -projektissa selvitettiin ilmastoystävällisen ja ravitsemuksellisesti riittävän ruokavalion ominaisuuksia Suomessa. Tulokset on äskettäin julkaistu kahdessa vertaisarvioidussa artikkelissa (1, 2).
– Hyvä uutinen on se, että ravitsevat ja ilmastokuormitusta vähentävät ruokavaliot voivat olla myös edullisia. Näitä ruokavalioita voidaan koota suhteellisen helposti yhdistämällä suomalaisen ruokajärjestelmän tuottamia elintarvikkeita. Nämä ruokavaliot noudattavat pitkälti ravitsemus- ja ruokasuositusten linjauksia keskittyen vahvasti kasvipohjaisuuteen, sanoo Luken erikoistutkija Merja Saarinen.
Ilmastovaikutusten vähentäminen kolmanneksella onnistuu noudattamalla joustavia ja terveellisiä ruokailutottumuksia, joihin sisältyy myös eläinperäisten tuotteiden, kuten maitotuotteiden, kulutusta.
– Tutkimuksen mukaan ruokavalion ilmastovaikutukset voitaisiin jopa puolittaa ja silti ruokavalion ravitsemuksellinen laatu ja taloudellinen saavutettavuus pystytään turvaamaan, Saarinen sanoo.
Kulttuurinen hyväksyttävyys keskeisessä roolissa
Tutkimuksessa havaittiin, että käytettävissä olevat tulot ja ruoan hinta eivät ole syitä siihen, miksi ravitsemuksellisesti riittäviä ja kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi vähentäviä ruokavalioita ei omaksuta. Suurempi merkitys on ruoan kulttuurisella hyväksyttävyydellä, johon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
Kulttuurinen hyväksyttävyys liittyy esimerkiksi tapoihin, perinteisiin, ruoan makuun, helppouteen, tottumukseen ja sosiaalisiin normeihin. Ravinnon lisäksi ruoka on myös tapa ilmaista itseä, kannanotto ja monelle jopa identiteetin jatke.
– Osa kuluttajista voi kokea ruokavalion muutoksen kasvipohjaisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi isona uhrauksena, vaikka sen omaksuminen toisikin heille sekä terveydellisiä että taloudellisia hyötyjä. Kulttuurinen hyväksyttävyys on siten ensiarvoisen tärkeää kestävien ruokavalioiden omaksumisen esteiden ymmärtämisessä, kertoo professori Xavier Irz Helsingin yliopistosta.
Ruokavaliomuutosten tekeminen vaatii osaamista
Ruokaan liittyvien arvostusten ja käsitysten lisäksi tietojen ja taitojen taso saattavat tehdä ruokavaliomuutokset joillekin väestöryhmille vaikeaksi.
– Ruokavaliomuutoksen tekemistä on tuettava erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa ruokailutottumukset ovat kauimpana kestävästä ja ilmastoystävällisestä syömisestä. Kuluttajien elintarviketuntemuksen lisääminen, raaka-ainevaihtoehtoihin tutustuminen, vanhojen perinteisten kasvipainotteisten ruokien palauttaminen käyttöön tai uusiin innovatiivisiin elintarvikkeisiin totuttelu ja ruokatiedon lisääminen ovat tärkeässä osassa nykyistä kestävämpien ruokavalioiden omaksumiseksi, toteaa Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi.
– Lisäksi tutkimuksen ja politiikan tasolla tarvitaan enemmän ravitsemusasiantuntijoiden sekä yhteiskunta-, talous- ja ympäristötieteilijöiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan suunnitella ja toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä kestävien ruokavaliomuutosten saavuttamiseksi.
Tutkimukset toteutettiin Luonnonvarakeskuksen johdolla yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Just Food-hanketta, jossa tarkastellaan, miten siirtymä ilmastoviisaaseen ja terveelliseen ruokajärjestelmään voidaan tehdä kestävästi, hyväksyttävästi ja oikeudenmukaisesti.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Public Health Nutrition – ja Current Developments in Nutrition -sarjoissa.
1 Irz, X., Tapanainen, H., Saarinen, M., Salminen, J., Sares-Jäske, L., & Valsta, L. M. (2024). Reducing the carbon footprint of diets across socio-demographic groups in Finland: a mathematical optimisation study. Public Health Nutrition, 27(1), e98.
2 Irz, X., Sares-Jäske, L., Tapanainen, H., Niemi, J., Paalanen, L., Saarinen, M., & Valsta, L. M. (2024). Assessing the Cost of Nutritionally Adequate and Low-Climate Impact Diets in Finland. Current Developments in Nutrition, 102151.
Lisätietoja:
- Tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, puh. 029 532 6390, jyrki.niemi@luke.fi
- Tutkimuspäällikkö, erikoistutkija, Merja Saarinen, Luke, puh. 029 532 6506, merja.saarinen@luke.fi
- Professori Xavier Irz, Helsingin yliopisto, puh. 029 415 8080, xavier.irz@helsinki.fi
Mitä tarkoittaa kulttuurinen hyväksyttävyys ruokavalioiden yhteydessä?
- Kulttuurinen hyväksyttävyys viittaa siihen, että tietyt ruokavaliot tai ruoat ovat sopusoinnussa tietyn kulttuurin, yhteiskunnan tai ryhmän arvojen, tottumusten, makumieltymysten ja perinteiden kanssa. Kun puhutaan ruokavalion kulttuurisesta hyväksyttävyydestä, tarkoitetaan, että se on yhteensopiva ihmisten arkipäiväisten syömistapojen, juhlaperinteiden ja muiden sosiaalisten käytäntöjen kanssa.
- Esimerkki kulttuurisen hyväksyttävyyden kysymyksistä voisi olla suomalaisen ruokakulttuurin perinteinen osa: makkara. Suomessa makkara on suosittu erityisesti grillauskauden aikana ja sitä käytetään monissa perinteisissä ruokalajeissa. Jos kestävyys- ja terveyssyistä ehdotetaan makkaran korvaamista esimerkiksi kasvispohjaisilla vaihtoehdoilla, tämä muutos saattaa kohdata vastustusta. Vaikka kasvispohjaiset tuotteet voivat tarjota ympäristöhyötyjä, kuten alhaisempia kasvihuonekaasupäästöjä ja ovat terveellisempiä vaihtoehtoja, ne eivät välttämättä tyydytä samoja makumieltymyksiä tai sovi yhteen perinteisten grillaustapojen ja makuprofiilien kanssa, joita monet suomalaiset arvostavat.
- Tämä esimerkki kuvastaa sitä, miten ruokavaliomuutosten onnistuminen riippuu paitsi niiden ravitsemuksellisesta ja ympäristöllisestä hyväksyttävyydestä, myös siitä, kuinka hyvin ne resonoivat kulttuuristen tapojen ja mieltymysten kanssa.
Lähde: Luonnonvarakeskus
