EU:n Komissio on huolestunut elintarvikkeiden transrasvan aiheuttamasta terveysriskistä. Transrasvalla tarkoitetaan kiinteitä tyydyttymättömiä rasvahappoja, jotka vaikuttavat terveyteen samoin kuin tyydyttyneet eli kovat rasvat, sydän- ja verisuonitautien riskiä lisäävästi.
2.4.2021 lähtien markkinoille ei ole saanut enää toimittaa elintarvikkeita, jotka eivät täytä Komission asetuksen (EU) 2019/649 vaatimusta, jonka mukaan muun kuin märehtijäperäisen transrasvan määrä ei saa olla suurempi kuin 2 g/100 g rasvaa. Ruokavirasto on monitoroinut kovetettuja kasvirasvoja todennäköisimmin sisältävien elintarvikkeiden, kuten keksien, kasvirasvasekoitteiden ja kasvirasvapohjaisten leivonnaisten, avulla tämän lainsäädännön vaikutuksia elintarvikkeiden rasvan koostumukseen Suomen markkinoilla. Samalla testattiin Suomessa ensimmäistä kertaa EU:n teollisen transrasvan laskentaohjetta.
Kaksivaiheisessa projektissa hankittiin ja analysoitiin yhteensä 240 elintarvikenäytettä neljän vuoden aikana. Elintarvikkeista tutkittiin niiden rasvahappoprofiili, ja transrasvan kokonaismäärästä vähennettiin maitorasvasta peräisin oleva osuus. Loppuosa tulkittiin teollista alkuperää olevaksi transrasvaksi (i-TFA:ksi), jota asetuksen raja-arvo koskee. Lisäksi analysoitiin näytteiden kokonaisrasvapitoisuus. Transrasvan kokonaismäärät ja teollisen transrasvan määrät tutkituissa näytteissä olivat pieniä. Asetuksen voimaantulon jälkeen kaikki i-TFA-pitoisuudet olivat selvästi alle asetuksen enimmäismäärän (vaihteluväli 0–0,62 g/100 g rasvaa).
Asetuksen voimaantulo ei vaikuttanut merkittävästi transrasvan jo ennestään hyvin pieniin pitoisuuksiin, myönteisenä trendinä oli havaittavissa transrasvan vähenemistä edelleen. Tutkittujen näytteiden i-TFA-pitoisuudet olivat niin pieniä, etteivät ne aiheuta terveyshaittoja.
Tyydyttynyttä rasvaa sen sijaan näytteissä oli runsaasti. Tutkimus ei kuitenkaan osoittanut, että asetuksen voimaantulo olisi muuttanut tyydyttyneen rasvan määrää tuotteissa, vaan sen osuus oli huomattava monessa tuotteessa jo ennen asetuksen voimaantuloa. Toisaalta monessa tuotteessa tyydyttyneen rasvan osuus oli pienentynyt, mikä on terveyden kannalta positiivista.
Elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnät olivat Ruokaviraston tutkimuksessa pääosin oikein
Osasta näytteitä (119 kpl) tarkasteltiin vielä rasvapitoisuuden ja tyydyttyneen rasvan pitoisuuden ravintoarvomerkintöjä ja verrattiin analyysituloksia näihin. Tässä osuudessa arvioitiin Euroopan Komission ns. toleranssiohjeen käyttöä ja soveltuvuutta ravintoarvomerkintöjen vaatimustenmukaisuustarkasteluun.
Analyysitulokset vastasivat pakkausmerkintöjä erittäin hyvin; toleranssirajan ylittäviä poikkeamia oli rasvapitoisuuden suhteen viidessä prosentissa näytteitä ja tyydyttyneen rasvan suhteen 10 prosentissa näytteitä. Elintarvikkeiden raaka-aineissa, tuotantoerissä ja analyysimenetelmissä on aina luonnollista vaihtelua, ja toleranssiohjeen tarkoituksena on huomioida normaali vaihtelu pakkauksen ravintoarvomerkinnän oikeellisuutta arvioitaessa.
Tarkastelun tulos kertoo, että ravintoarvomerkinnät ovat suurimmalta osalta oikein ja toleranssiohje auttoi ravintoarvomerkinnän oikeellisuuden arviointia. Kuluttajan on hyvä tiedostaa, että ravintoarvotiedot eivät ole ehdottoman täsmällisiä tietoja, vaan mahdollisimman oikeita arvoja tuotantoerän luonnollisesta vaihtelusta huolimatta. Koska mitatut arvot jakautuivat tasaisesti ja suurella todennäköisyydellä toleranssirajojen sisään, voidaan arvioida, että tämän tutkimuksen mukaan toleranssien muuttamiselle ei ole tarvetta, ei ainakaan väljentämiseen.
Tutkimus toteutettiin Maa- ja metsätalousministeriön hankerahoituksella ja sen toteutti Ruokaviraston Laboratorio- ja tutkimuslinjan kemian yksikkö.
Hankkeen loppuraportti
Hankkeen 1. vaiheen loppuraportti
Transrasvatilanteen selvittäminen kotimaan elintarvikemarkkinoilla -hankesivu
Lisätiedot:
jaostopäällikkö Tiina Ritvanen, tiina.ritvanen@ruokavirasto.fi, p. 040 4893415
yksikönjohtaja Annikki Welling, annikki.welling@ruokavirasto.fi, p. 040 4812270
